sunnuntai 17. kesäkuuta 2007

Ouzoa ja automaattiaseita

Heikinlaakson tapauksen jälkikäsittely jatkuu. Oikeista lehdistä (älkää pyytäkö nimeämään) poiketen jotkut jaksavat vieläkin retostella asialla kuvien kera.

Tällä kertaa Iltalehti mainitsee miehen nauttiman viinankin merkiltä: Ouzo. Varokaa Ouzoa! On toisaalta ainoastaan positiivista, että muistetaan mainita miehen olleen tukevassa humalassa. Liian moni tuntuu kuvittelevan, että pelkästään aseiden hankkiminen on merkki tällaisen tapauksen väistämättömyydestä ennemmin tai myöhemmin.

Joku voisi älähtää kuvatekstissä mainituista automaattiaseista, mutta itselataava ase kuuluu teknisesti automaattien kategoriaan. Täysautomaattinen olisi jo virheellinen ilmaisu. Tämä ilmaisurumba on muuten osittain harrastajistakin kiinni: Lakatkaa kutsumasta niitä hiton Saigojanne "rynkyiksi", varsinkin maallikoiden kuullen. Kertatulta ampuva MP5 ei myöskään ole konepistooli. Kieltämättä jonkinlaista peräkammariramboilua osassa harrastajia on havaittavissa, kun asioista ei voi puhua niiden oikeilla nimillä. Nämä virheellisiä nimityksiä käyttävät lienevät samoja, jotka ovat hieman katkeria, kun heidän M91-kuvioitu asunsa ei olekaan samaa kangastyyppiä, kuin PV:n jakomateriaali.

Ja pitihän siellä se järeäkin taas mainita. Kuvassa kovasti Saigan tai Arsenalin näköinen itselataava kivääri. Kertokaahan minulle, jos 7.62x39 - jota ei edes lueta täysitehoisiin kiväärikaliipereihin - on järeä, niin mitähän sanaa voitaisiin käyttää kuvaamaan .375 Holland & Holland Magnumia? Ja esimerkki ei ole edes rajuin mahdollinen.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2007

"Metsästykseen saanut jopa Kalashnikovin"

Alkuperäinen Keskisuomalaisen juttu on täällä.

Mistähän sitä oikein aloittaisi tässä tapauksessa, korjattavaa on niin paljon ingressistä lähtien. Ensinnäkin, ampuma-asetta hankkivalle kansalaiselle myönnetään ensin hankkimislupa, sitten hallussapitolupa. Ei kantolupaa. Odotan päivää, jolloin ajokorttia kutsutaan vaikkapa kaahauskortiksi. Lisäksi annetaan kuva, että jossain päin Suomea lupia annettaisiin erityisen heppoisin ("kirjavin") perustein.

Mainittu ministeriön ohjeistus lienee Arpajais- ja Asehallintoyksikön aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohje, jota on ruodittu kovin sanoin NRA ry:n sivuilla. Yhtenäistämisohje on monin paikoin virheellinen ja epälooginen, ja siinä on 'varmuuden vuoksi kieltämisen' maku. Minulla ei ole NRA:n juttuun lisättävää, joten erillistä kirjoitusta en aiheesta tee.

Yhtenäistämisohjetta kieltämättä tarvitaan, AAHY:n päällikön Jouni Laihon sanoin: "Jossain poliisipiirissä on voinut saada luvan aseeseen jollain perusteella, kun taas toisessa piirissä lupaa ei ole vastaavalla perusteella annettu". Naulan kantaan! Tämä ei ole kansalaisen yhdenvertaisuuden kannalta oikein. Myöhemmin Laiho antaa kuitenkin ymmärtää, että ongelma olisikin liian helposti vääränlaisille aseille myönnettävät luvat - näkemys, johon harva harrastaja yhtyy.

Laiho kertoo, että poliisille aiheuttavat vaikeuksia erityisesti sarjatuliaseiden ja niiden vain kertatulella toimivien versioiden luvat. Äärimmäisissä tapauksissa laitoksilla on jopa hyväksytty hakemuksia, joissa Kalashnikov-rynnäkkökiväärin hankintaa on perusteltu metsästysharrastuksella.

Kiinnostuneet hakevat näitä ramboilutarkoituksessa tai muuten peräkammarissa näpelöitäväksi, toteaa Laiho.


Mitähän vaikeuksia tässä muka on? Sarjatuliaseen ostoluvan epääminen muilta kuin keräilijöiltä käy helposti: Perustetta sellaisen hankkimiseen ei ole, joten lupaakaan ei tarvitse myöntää. Laki ei tunne sellaista asetta kuin "vain kertatulella toimiva versio". Itselataavan kiväärin kylläkin, mutta niihin kuuluu moni alunperinkin metsästykseen tehty ase.

Aseen soveltuvuutta metsästykseen ei ratkaise ulkonäkö, koska itselataava kivääri on aina itselataava kivääri. Perinteikkään metsästysaseen ulkonäkö ei tee aseen ampumasta luodista vaaratonta, tai edes vähemmän vaarallista. Sen sijaan että poliisi raapii päätään tämän asian tiimoilta, kannattaisi tarkistaa onko luvanhakija osoittanut aseelle hyväksyttävän käyttötarkoituksen, ja onko taustat kunnossa. Jos luvanhakija ei täytä ehtoja, ei lupaa pidä myöntää metsästysaseen näköiselle kapistukselle sen enempää kuin Kalashnikovinkaan näköiselle.

Kertatulta ampuva ja rajoitetulla lippaalla varustettu "Kalashnikov" sopii metsästykseen vallan mainiosti, eikä asian pitäisi kuulua muille, jos nuhteeton kansalainen käyttää mieluiten sellaista metsällä. Monille sotilasaseeseen pohjautuva näky on kauhea, mutta harrastajan ostopäätöksen kannalta edullinen hankintahinta, yksinkertainen, helppohuoltoinen ja luotettava koneisto, sekä varaosien saanti ovat selvästi järkisyitä.

Ramboilusta on myös tullut näköjään oikea muotisana tietynlaisia harrastajaryhmiä leimaamaan. Suoraan sanottuna, mitä tuollainen kävelevä asennevamma tekee Arpajais- ja Asehallintoyksikön johdossa?

Tietoisku: Suomessa ei ole myönnetty lupaa yhteenkään rynnäkkökivääriin metsästysperusteella.

Lopuksi muistetaan vielä mainita suomalaisten kuuluvan asukaslukuun nähden eniten aseita omistavien kansojen joukkoon koko maailmassa. Erästä sankaria lainatakseni: "Tästä voimme olla aidosti ylpeitä."

maanantai 14. toukokuuta 2007

25 vuotta rauhaisaa yhteiseloa aseiden kanssa

Alkuperäinen juttu löytyy englanniksi täältä. Suomennoksesta kiitän itseäni.

-----

25 vuotta murhatta 'Gun Town USA':ssa.
Rikosaste romahti lain edellytettyä asukkaiden aseistautumista

Kansakunnan kiistellessä siitä, voisiko aseiden määrän lisääminen taikka vähentäminen estää Virginia Techin kaltaisia joukkomurhia, vietettiin toissa kuussa merkittävää vuosipäivää Georgialaisessa kaupungissa, jossa ampuma-aseen omistamisen muututtua asukkaiden velvollisuudeksi, havaittiin merkittävä notkahdus rikollisuudessa ja väkivallassa.

Pienessä Kennesaw-nimisessä kaupungissa vuoden 1982 maaliskuussa, 25 vuotta sitten, säädettiin yksimielisesti jokaisen kotitalouden velvollisuudeksi omistaa käyttökuntoinen ampuma-ase. Säädös oli vastine Morton Groven (Illinois) käsiasekieltoon. Huolimatta seinälle maalatuista piruista kuten onnettomuudet, väkivalta ja villin lännen tyyliset ampumavälikohtaukset, ei säädöksen voimaantulon jälkeen ole yksikään kaupungin asukas ollut osallisena kuolemaan johtaneessa ampumistapauksessa. Ei uhrina, hyökkääjänä taikka puolustajana.

Rikollisuusaste putosi usean vuoden ajan säädöksen voimaantulon jälkeen, ja vuoden 2005 väkilukuun suhteutettu rikollisuus oli huomattavasti alempi kuin vuoden 1981, eli vuotta ennen lakia. Rikollisuus väheni tasaisesti läpi 90-luvun koko USA:n laajuisesti, joten silläkin on varmasti ollut vaikutusta. (Asehullun suomentajan huomautus.)

Ennen lakisäädöstä Kennesawn asukasluku oli vain 5242, mutta rikollisuusaste oli huomattavasti kansallista keskiarvoa korkeampi. (4332/100k vrt. 3899/100k). Vuoden 2005 tilastot ovat viimeisimmät saatavilla, ja osoittavat rikollisuusasteeksi 2027/100k, asukasluvun moninkertaistuttua lukemaan 28 189. Yleensä väkiluvun kasvu johtaa myös rikollisuuden suhteelliseen kasvuun. (Asehullun suomentajan huomautus.)

Vertailun vuoksi Morton Groven (Illinoisin ensimmäinen käsiaseet kaikilta paitsi poliisilta kieltänyt kaupunki) asukasluku on pudonnut hieman, ja vuoden 2005 tilastojen mukaan on 22 202. On tärkeää huomata, että kaupungin rikollisuusaste lisääntyi 15.7 prosenttia käytännössä välittömästi asekiellon astuttua voimaan, vaikka Cookin läänin rikollisuusaste kokonaisuudessaan kasvoi vain kolme prosenttia. Nykyään Morton Groven rikollisuusaste on 2268/100k.

Eipä siis käyneet ennustukset toteen.

'Gun Town USA'-nimisessä kolumnissaan Art Buchwald epäili Kennesawn muuttuvan pian paikaksi, jossa naapureiden väliset kiistat ratkaistaan ammuskelemalla. The Washington Post pilkkasi Kennesawta sanoin "urhea pikkukaupunki ... joka pian on maailman pistoolisankareiden pääkaupunki". Phil Donahuekin kutsui Kennesawn pormestarin ohjelmaansa.

Eurooppalainen uutistoimisto Reuters palasi Kennesawn kiistakapulalle Virginia Techin joukkomurhan jälkeen.

Komisario Craig Graydon: "Kun Kennesawn laki astui voimaan 1982, rikokset vähenivät tuntuvasti, ja olemme säilyttäneet erittäin alhaisen rikosasteen siitä asti. Olemme varmastikin vähiten rikollinen kunta pääkaupunkialueella."
Kennesaw on aivan Atlantan pohjoispuolella. USA:n maantiedettä tuntemattomille: Atlanta on siis Georgian pääkaupunki. (Asehullun suomentajan huomautus.)

Reutersin tarina jatkuu: "Virginia Techin ampumatapauksen jälkiselvittelyissä osa USA:n konservatiivisista talk show -isännistä on hylännyt pyrkimykset linkittää joukkomurha aseiden saatavuuteen. Heidän väitteensä mukaan joku olisi voinut ampua tappajan, jos kampusalueella olisi saanut kantaa aseita."

Virginia Tech on monien USA:n koulujen ja yliopistokampusten tapaan "asevapaa vyöhyke", minkä USA:n perustuslain toisen lisäyksen puolustajat sanovat vetävän aseellista väkivaltaa puoleensa - erityisesti häiriintyneitä ihmisiä, jotka haluavat tappaa mahdollisimman monta uhria.

Ennen itseään, Cho Seung-Hui ampui hengiltä 32 ihmistä ja haavoitti viittätoista.

-----

Tarkoitukseni ei ole esittää, että ratkaisu rikollisuuteen on aseet kaikille. Itse asiassa aseiden pakottaminen joka kotiin vuotuisen haittaveron uhalla on minustakin huono ajatus. Silti, mielestäni Kennesawn esimerkki ennen kaikkea osoittaa vääräksi sen väittämän, että aseet tekisivät tavallisista ihmisistä tappajia vahinkojen ja hetkellisten vihanpuuskien seurauksena. Toki esimerkkikaupunki on pieni, mutta kyllä lähes 30 tuhannen ihmisen joukkoon luulisi edes yhden tohelon tai mustasukkaisen ammuskelijan mahtuvan.

Kieltäydyn uskomasta, että kaupungissa on kaikki asiat niin hyvin, että yksistään korkea elintaso ja vähäinen syrjäytyneisyys selittäisivät hyvän meiningin.

sunnuntai 13. toukokuuta 2007

Ensimmäinen.

Tämän blogin ensisijainen tarkoitus on oikoa ampuma-aseisiin liitettyjä, median, elokuvien ja "urbaanilegendojen" synnyttämiä vääriä mielikuvia. Pelonlietsonnan paljastaminen ei ole ainoastaan aseenomistajien etu, vaan myös kenen tahansa tavallisen kansalaisen etu.

Pyrin kirjoituksillani kritisoimaan lehdistöä, joka tahkoaa rahaa ruokkimalla ihmisten ennakkoluuloja ja pelkoja. Myös poliittista valtaa hamuavat asevastaiset populistit saavat osansa. Pyrin ensisijaisesti keskittymään kotimaan tilanteeseen, mutta kansainvälisen uutiskynnyksen ylittäneet tai muuten merkittävät tapaukset saattavat myös kirvoittaa kirjoituksia.

Lisäksi tuon esille Suomen aselainsäädännön omituisuuksia taustoineen ja vaikutuksineen. Varmuuden vuoksi haluan tuoda seuraavat asiat selvästi esille:

-En aja vapaata aseenkanto-oikeutta Suomeen.

-En vaadi kaikkien aselakien poistamista Suomesta.



*****

Helsingin Sanomat saa kunnian olla ensimmäinen kommentoinnin kohde. Lauantaina 12.05.2007 nettilehti tiesi kertoa seuraavaa:

Yli 20 poliisia piiritti lauantai-iltana asuntoa Vantaalla. Poliisi sai seitsemän aikaan illalla ilmoituksen, että mies oli uhannut naista aseella länsivantaalaisessa asunnossa Vantaanlaaksossa. Nainen pääsi kuitenkin pakoon.

Naapurusto evakuoitiin ja alue eristettiin. Noin puoli kymmenen aikaan poliisi tunkeutui asuntoon ja otti aseella uhanneen miehen kiinni. Komisario Markku Koskimäen mukaan miestä epäillään laittomasta uhkauksesta. Asunnosta löytyi luvallinen reserviläisrynnäkkökivääri ja kolme toimintakyvyttömäksi tehtyä asetta.

Koskimäen mukaan tilanne sujui lopulta rauhallisesti. Mies ei tehnyt vastarintaa, eikä kukaan loukkaantunut välikohtauksessa.

"Aseen tulivoiman takia varauduimme vähän kovempaankin."


"RESERVILÄISRYNNÄKKÖKIVÄÄRI"

-Mikä ihme se on? saattaa joku kysyä. No, minäkään en tiedä mikä on "reserviläisrynnäkkökivääri". Intin käyneenä tiedän kyllä, mikä on rynnäkkökivääri. "Rynkky" ampuu kerta- ja sarjatulta, ja niihin ei harrastajat saa lupia. Muistan joskus kuulleeni ilmaisun "reserviläiskivääri". Sillä tarkoitetaan reserviläisten ja muiden ampumaharrastajien käyttöön tehtyä itselataavaa kivääriä. Miksikä sitä sitten voi kutsua? Laki tuntee sellaisen asetyypin kuin "kivääri". Toimintatapa on tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin "itselataava kertatuli".

Reserviläisrynnäkkökivääri olikin siis vain itselataava kivääri. Ei enää niin uhkaavan kuuloinen? Ei minustakaan. Aseen vaarallisuus ei riipu siitä, millä nimellä sitä kutsutaan. Tällainen paisuttelu muistuttaa sitä, miten ylinopeustapauksissa toisinaan retostellaan automerkillä. Poliisin reaktio oli silti oikeutettu, koska lähes minkä tahansa kiväärin teho riittää läpäisemään poliisin suojaliivit.

Onneksi tilanne kuitenkin lopulta raukesi ilman loukkaantumisia.

"TOIMINTAKYVYTTÖMÄKSI TEHTYJÄ ASEITA"

Niin, mitenköhän tämä liittyy tapaukseen? Olisiko uutiseen voitu lisätä vielä vähän turhaa tietoa, jos miehellä oli kotonaan vaikka airsoft-aseitakin? Toimintakyvyttömäksi tehty eli deaktivoitu ase on yhtä vaarallinen kapistus kuin rautakanki. Niitä ei ole helppo muuttaa takaisin toimiviksi, ja tämän yrittäminenkin on rikos. Muutostyö takaisin toimivaksi vaatii sellaisia työkaluja, koneita ja taitoja, että samalla pajalla voitaisiin yhtä helposti valmistaa kokonaan uusia konepistooleita yksinkertaisista raaka-aineista. Deaktivointia ei aiemmin ole valvottu yhtenäisesti, mutta nykyään deaktivointimenetelmä on määritelty niin, ettei muutostyö takaisin toimivaksi todellakaan onnistu porakoneella ja viilalla.

Loppukommentti: Näillä tiedoilla ei ole edes varmaa, oliko mies missään vaiheessa oikeasti uhannut naista aseella. On hyvinkin mahdollista, että riidan päätteeksi nainen on häipynyt asunnosta, ja kostoksi soittanut poliisille perättömän ilmoituksen. Ennen hutkimista pitää tutkia, eli tässäkin tapauksessa kuulla kaikkia osapuolia ja todistajia tilanteen kulun selvittämiseksi.