lauantai 10. toukokuuta 2008

Kulutuksen puolesta kierrätystä vastaan

Vasemmistoliiton neljän kauden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kuohuttaa jälleen. Ristiriitaisen "kertatulikonepistooli"-termin äiti haluaa taas kovasti vastustaa aseita, mutta ampuu itseään jalkaan - kahdesti. Tällä kertaa Lapintien verbaalisen tulituksen kohteena on "aseenhimoisten ihmisten" lisäksi Suomen toimivaksi kehutun aselupajärjestelmän toimeenpanoelin, Poliisi.

Jopa kulttuuri- ja tiedejulkaisu Ilta-Paskat uutisoi aiheesta.

Ja tässä alkuperäinen blogimerkintä.

Lapintien seinälle maalailemassa pirussa poliisi kaupittelee entisiä laittomia aseita takaisin ihmisten koteihin, juuri kun ne oli saatu pois liikenteestä. Lapintie väittää aselain tuntemustaan varsin monipuoliseksi, mutta käyttää termejä miten sattuu, eikä ymmärrä vuoden 2004 "armosäädöksen" periaatetta alkuunkaan. En pähkäilemälläkään saa keksittyä, mikä ihme on "laiton ase". Melkein mikä tahansa ase on laillinen, kun siihen on asianmukaiset luvat. Luvaton ase taas voi tarkoittaa yksinkertaisesti kuolleen ihmisen perinnöksi jättämää asetta, johon perikunnalla ei ole lupaa. Perintöaseen voi luvittaa, mikäli perillisellä on aseelle osoittaa laillinen käyttötarkoitus, eikä muita esteitä ole. Mikäli kukaan perikunnassa ei voi asetta nimiinsä ottaa, se menee poliisin säilöön ja huutokaupattavaksi. Vuoden 2004 säädöksen tarkoitus oli paikata porsaanreikä, joka teki tavallisista ihmisistä ilman omaa syytään rikollisia.

Typerää sen sijaan on, että aseet laitetaan huutokaupan kautta takaisin liikenteeseen. Tiedän, että poliisilaitos kärsii rahapulasta, mutta asekauppa ei kyllä ole oikea keino paikata budjettia.
"Liikenteestä pois ja takaisin liikenteeseen", vaan mitä tapahtuikaan välissä? Luvaton ase rekisteröitiin, ja on nyt siis Suomen toimivan lupajärjestelmän piirissä. Mikä ihmeen ongelma tämä on olevinaan? Poliisilaitosten valitettavaa rahapulaa luvattomien aseiden myynti ei ratkaise, koska aseen myynnistä saadut rahat menevät aseen lailliselle omistajalle, jolla vain ei ole lupaa aseen hallussapitoon.

Jos itselläni olisi luvaton ase hallussani ja jos veisin sen poliisille, niin tietysti haluaisin, että ase tuhotaan. Näin sillä ei enää koskaan uhattaisi ainuttakaan ihmishenkeä.
Luvatonta asetta poliisille luovuttaessaan, on omistajan päätettävä meneekö ase tuhottavaksi vaiko kierrätykseen. Jälkimmäisestä lauseesta paistaa läpi kansanedustajan asenne, ei ainoastaan aseita, vaan myös aseenomistajia kohtaan. Lapintien yleistyksessä edesmennyt suomalainen aseenomistaja on joskus uhannut aseellaan ihmishenkiä, ja näin tulee vastakin käymään, kun aseen hankkii laillisin keinoin toinen suomalainen. Tokihan uhan potentiaali on olemassa, mutta vastaavalla logiikalla jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja...

Mielestäni on todella kummallista, että poliisi järjestää rahanpesun tapaisen asepesuoperaation. Eli laittomat aseet takaisin kiertoon... Kuitenkin parasta olisi, jos laittomat aseet hävitettäisiin.
Oletan, että Lapintie tarkoittaa laittomalla aseella luvatonta asetta. Mutta juuri näinhän poliisi asehuutokaupassa toimii: Luvatonta asetta ei enää ole, koska se on kaupan jälkeen luvallinen. Saivarteluahan tämä on, mutta Lapintie vaati nimenomaan laittomien/luvattomien aseiden hävittämistä. On suorastaan törkeää verrata poliisin laillista toimintaa järjestäytyneen rikollisuuden rahanpesuun.

Ymmärrän hyvin, että Lapintie haluaisi tuhota ihan kaikki mahdolliset aseet. Hänen lähestymistapansa vain on peiton jatkamista toisesta päästä leikatuilla siivuilla: Asehuutokauppaan pääsee ainoastaan, jos omistaa ampuma-aseen hankkimisluvan. Lupa maksaa 32 euroa riippumatta siitä, myönnetäänkö se vaiko ei, ja ostetaanko luvalla ase vai ei. Lupa on voimassa vain puoli vuotta myöntämispäivästä, eli niitä ei heräteostoksen mahdollisuus mielessä haeta. Tilanne on siis se, että joku ase päätyy joka tapauksessa luvanhaltijan käsiin. Jos poliisi ei möisi mitään aseita huutokaupassa, ostaisi luvanhaltija yksinkertaisesti uuden aseen kaupasta.

Sen lisäksi että olen aseenhimoinen, pidän myös kovasti eläimistä ja luonnosta. Suurista määristä poliisin asehuutokaupassa ei ole kyse, mutta toimivien käyttöesineiden hävittäminen kierrättämisen sijasta on sietämätön ajatus periaatetasolla. On myös mielestäni outoa, että asevastainen Lapintie haluaisi mieluummin ostattaa harrastajilla uusia aseita käytettyjen sijaan, ja näin tukea aseteollisuutta.

=====

Linkki Lapintien blogiin levisi tietysti aseharrastajien keskustelufoorumeilla, ja epäilemättä sen osasi Iltiksen jutun perusteella moni itsenäisestikin etsiä. Tätä kirjoittaessa kommentteja on tullut yli sata. Kuvaavaa on, että vain asemyönteinen puoli kirjoitti sisällöltään ala-arvoisen roskan lisäksi asiallista palautetta ja vasta-argumentteja. Myönnän, että aseenhimo sokaisee silmäni joskus mielipideasioissa, mutta faktapuolella asevastustajat ovat auttamatta alakynnessä.

Omanlaisensa helmi oli tämäkin Tapani Oksan kommentti: Suomi on Pikku-Amerikka, mutta ei meidän silti tarvitsisi omaksua jenkeiltä niitä kaikkein huonoimpia tapoja.

Suomen kansa on metsästänyt jo silloin, kun Yhdysvaltoja ei oltu edes perustettu. Vielä 1920-luvulle tultaessa esimerkiksi Iso-Britanniassa oli laillista ja tavallista kantaa käsiasetta itsepuolustustarkoituksessa. Suomessakin saattoi vuosisadan alussa herrasmies tai -nainen ostaa liivintaskuun pistoolin siinä missä taskukellon. Suomalaisen asekulttuurin väittäminen "jenkeiltä omaksutuksi" on anakronismi. Yhtä hyvin voisi väittää saunaa lainasanaksi englannista!

Siinä olen täysin samaa mieltä, että Amerikan mantereelta ei tarvitsisi omaksua kaikista huonoimpia tapoja. Epä-älyllinen asevastaisuus on yksi niistä. Näennäisestä USA-vastaisuudestaan huolimatta Suomen vasemmisto näyttää nielevän rapakontakaisia ajatuksia purematta.